Community.ere.net postauksen mukaan 83 % työnhakijoista etsii töitä netistä hakukoneilla. Käytetyistä hakukoneista Googlen osuus on 75 %. Valtaosa työnhakijoista siis kuuklettaa työhön.
JobiJobi:n dia esityksessä kerrottaan, että työnantajat eivät enää koe löytävänsä työntekijöitä preinteisin keinoin.
Sivulla on Seija Knuutilan tweetti:"#remu11 Jos yritys ei löydy googlettamalla, onko yritys olemassa?"Minä jäin miettimään voidaanko yhtä hyvin sanoa, että jos työntekijä ei löydy googletatmalla, onko työntekijä olemassa? Twitterissä olen aiemminkin lukenut tweettejä, tosin en muista kenen tweettajana, joiden sisältönä on ollut se, että on tosi arveluttavaa palkata ihmistä, jota ei löydy googlettamalla. Lähtökohtana on, että hän ei ole ajantasalla nykyihmiseltä vaadituissa tiedoissa ja taidoissa tai sitten hänellä on jotain todella vakavaa ja salattavaa omatunnolla.
Seija Knuutilan toinen tweetti : "#remu11 Työhakemukseen voi jo lisätä sosiaalisen median profiilejaan..." Tähän toivoisin opiskeljoiden ja opettajien kinnittävän huomiota. Kuten Teemu Arina omassa esityksessään mainitsi työntekjiän työnteko ja resurssimaine sosiaalisessamediassa. Opiskeluaikana on opiskelijalle aloitettaa opiskelijan hyvän työntekijän nettimaineen rakentaminen. Ohjataan verkottumaan häntä tukevien ja hänen tietojaan ja taitojaan kaipaavien yhteisöjen kanssa. Opastetaan, häntä työllistymään nykyaikaisin keinoin kehittyviin yrityksiin, yhteisöihin ja yhdyskuntiin.
About.me sopii käyntikortiksi.
VastaaPoistaTieto liikkuu verkostoissa, miten tunnistaa tehokkaat ja asialliset. Mollin CV-nettiäkin voisi käyttää. Tuo hyvän nettimaineen rakentaminen on tärkeää. Ihmisiksi oleminen välineestä riippumatta.
Monet perusasiat pitävät kutinsa luolapiirroksista pilviin. Somessa leviäminen muistuttaa parhaimmillaan virustartuntaa (Malcolm Gladwellin Leimahduspiste). Kannattaa siis miettiä, mitä jakelee.