Tallinnan matkaraportti

Minä ja Tarja Vainionpää alias Darja saimme ohjata muita sosiaalisen median pariin matkan aikana. Matkan tarkoitus oli suunnittelupäivät ja sosiaalinen media. 

Valmistauduimme matkaan huolella. Opettelimme etukäteen blogiin postauksen niksit ja testasimme mobiilipostauksen toimimisen. Loimme jokaiselle oman salasien sähköpostiosoitteen, jota käyttämällä postaukset yhteiseen blogiimme "Ope bloggaa Tallinnaan" tulivat jokaisen omalla bloggerprofiilin nimellä.

Linja-auto matka oli piiitkä ja mobiililaitteisto oli kirjavaa. Mutta kerrankin meillä oli aikaa syventyä uuden oppimiseen, eikä opiskeljatkaan tulleet nykimään hihasta kesken kaiken.

Matkalla näimme Veetin ihan ilman housuja, kun pysähdyimme syömään ja lataamaan mobiililaitteita. Koska muuten mainio bussimme ei valitettaavasti tarjonnut meille mobiilien latauspalvelua.

Satamassa saimme odotella tovin, ennen laivaan pääsyä. Vaikka olimmekin etuoikeutettuja menemään laivaan ennen muita matkustajia. Odotellessa testailimme blogausvälineenä vanhan mallisia ja vieläkin vanhemman mallisia tavallisia  työkännyköitämme ja toitesimme, että mobiilibloggaus sujuu varsin hyvin vaatimattomillakin työvälineillä, kunhan liittymä tukee nettinkäyttöä. 

Laivalla opettajat saiva QR-koodi laput, joissa kerrottiin mihin perheeseen kukin kuuluu. QR-koodin selvittämiseen tarvittiin pikkuinen netistä ladattava ohjema. Tuota pikaa meillä oli käytössä monta QR-koodin lukijaa ja perheen jäsenet löysivät toinen toisensa. 

Perheet ratkaisivat muut QR-kooditehtävät, jotka lapuissa oli ja vastukset postattiin blogiin mobiililaitteilla. Vironkielisten käännösten tekeminen oli hauskaa puuhaa. Lopuksi, kokosimme perheiden ajatuksia QR-koodeista. Uutta ja kummallista se oli ja herätti ideoita ja vastustustakin,  mitä erilaisemmilla argumenteilla. Ihan niin kuin kuuluukin. Yhtä kaikki, kukaan siitä porukasta ei enää ole sokea QR-koodille.

Pääsimme käymään paikallisessa Prismassa ja Prisman toimitusjohtaja kertoi meille Prisman nykyisestä asemasta Tallinnassa, tulevaisuuden suunntelmista, palkanmaksupolitiikasta ja yleisestä Viron politiikasta. Kaiken kaikkiaan Prismalla tuntuu menenvän hyvin ja tulevaisuus suunniteltu huolella. Palkkauspolitiikka ei ole ihan maan tavan mukainen, mutta muihin verrattuna varsin reilu. Valikoma painottuu paikallisiin elintarvikkeisiin sekä jalosteisiin.

Ovikelloa soittamalla pääsimme mielenkiintoiseen putiikkin, jonka Jaana oli bongannut netistä ja laittoi yhteisen blogiimme vinkiksi. Darja postasi sitten, hauskan kartan

Seillä oli näyttävät näyteikkuna somisteet.

Käsilaukun pinta

Juhlapusero

Kaupunki oli kaunis, vanhan Tallinan rakennukset olivat kauniita, samoin asuinrakennukset. Taloja kunnostettiin melkoista vauhtia. Osa rakennuksista oli kauniisti kunnostettu, toisten kunnostus oli kesken, osa oli massiivisen kunnostuksen tarpeessa ja osa oli suorastaan karseita rötteilöitä asumisenkannalta. Mutta ne olivat varsin mielenkiintoisen ja keihotovan näköisiä, roikkuvinen ikkunaluukkuineen ja romahtaneine portaineen.

Ilma oli lämmin ja aurinkonen, niinpä kävelimme ja kävelimme. Jalat väsyivät niin, että aloin nähdä ympärilläni mielenkiintoisia menopelejä. Näitä mitälielaitteita sai vuokrata.

Rakennusten välissä oli mielenkiintoisia sisäpihoja. Kiviä, kasveja, sohvia, huopia, pöytiä. Teki mieli hiippailla niissä, mutta ajattelin sen olevan sopimatonta.

Vanhassa kaupungissa oli käsityöläisiä laidasta laitaan putiikkeineen. Tässä erään tatuointiliikkeen ikkuna, joka oli somistettu tatuointikuvastolla.

Käsityöläisillä oli kokonaisia sisäpihoja, joissa oli erillaisi putiikkeja. Oli patsaita, hopeatöitä, huopatöitä, virkkauksia, nelottuja töitä ja vaikka mitä. Niitä ihastellessa olisin saanut kulumaan kokopäivän.

Ei matkaa ilman WC elämystä.

Älypuhelimia täälläkin kaupattiin monessa paikassa. Erilaisin sanakääntein. Älypuhlin oli tällä matkalla keskeissä osassa, niin huomasin myös mainokset.

Tyylikäs mainospylväs ansaitsi paikkansa tässä matkaraportissa.

Mainosjulisteaatelia.

Onnekseni, ehdimme Darjan kanssa käydä myös Kumussa. Siellä oli taidetta laidasta laitaan. Harmitti vain kun jäi niin vähän aikaa kiertää paikkoja. Kumun ympärillä oli tosi kaunis puisto, jossa paikalliset viettivät lämmintä iltapäivää piknikillä. Vaikka oli tosi lämmintä syksy oli hiipinyt maisemaan.

Illalla kävimme syömässä Varkautelaisten ja muutaman Kuopiolaisen kanssa Troikassa. Söimme pitkän kaavan mukaan. Illallinen oli ajoitettu kolmen tunnin mässäilysessioksi. Venäläiseen tapaan meille tarjottiin varsin tuhti illallinen, sikaa, lohta, kaalia, suolakurkkua, majoneesia jne. Leivän päälle oli tarjolla sian ihra rullia. Kolme nuorta tyttöä tanssi venäläisiä tansseja, jota säesti haitarinsoitto. Paikka oli täynnä asiakkaita.

Kotiitulomatkan bussiosuus oli, jos suinkin mahdollista vielä paljon pidempi kuin mennessä. Mobiilibloggaus into oli hiipunut, mutta tableteista  löytyi myös viidyttäviä pelejä.

QR- koodi soveltui myös blogin postausmerkinnän tekoon. Kun muiden yksiköiden väki oli poistunut bussista. Pääsi Asevelikatu 24:sen porukan ideaputki auki. Riitta löysi niksipirkasta QR-koodin ja siitä sitten kaikki alkoi. QR-koodi ja vironkielen soveltamista arkipävän elämään ideoitiin varsin lennokkaasti, innovatiivisesti ja hauskasti. Vatsa tuli kipeäksi nauramisesta. En tiennyt, että meissä on noin valtavaa idea potentiaalia ja Anne tuntuu erityisesti olevan aivan ehtymätön ja pulppuava idea lähde. 

Niin mukava matka, mutta niin mukava oli tulla takaisin kotiin ja silittää kehräävää kissaa.

Niin se homma vaan etenee

Osaamon projektipäällikkö kehui opiskelijitamme miten hienoja blogeja ovat saaneet aikaiseksi ja miten paljon upeaa materiaalia siellä on. Kestävän kehityksen videoita musiikkivideoita ja vaikka mitä... Äidinkielen opettajamme Tiina on tehnyt omalta osaltaan hyvää työtä motivoidessaan opiskeljoita julkaisemaan töitään ja antanut hyviä harjoitus töitä blogeja varten. Asiakaspalvelun ja myynnin opettaja Anne, tutkii opisekelijoiden kanssa asiakaspalvelujen saloja ja tuotteita. He dokumentoivat oppimaansa omiin blogeihin. Ruotsin-, venäjän- ja saksankielen opettaja Anne on myös innostunut blogi -työskentelystä ja kohta meillä opiskeljijat kirjoittavat kokemuksisstaan myös kielillä. Blogikirjoittelu oppimisen dokumentaationa jatkaa leviämistä meidän koulussa. Opiskeljoiden blogeja voi käydä kurkkaamassa Iivarin sivustolta Tiina sai myös Startti-opiskelijat innostumaan blogikirjoittelusta. Keskustelmimme, minne kokoamme heidän bloginsa, ehkä Leijuvaan Liitutauluun. Se on nyt kuitenkin vielä vähän vaiheessa.



I1TIE10a:n opiskelijat aloittivat opintojakson tietokannat ja verkot, johon kuuluu kiinteästi yhteisöllinen avoin mediatuotanto, sitä he pohtivat perjantain blogissa. Blogien herättämiä kysymyksiä:

1. "Ihmiset löytävät helpommin juuri ne ihmiset ja palvelut, joita he tarvitsevat.", totta vai tarua, miten perustelet vastauksen
2. "Mainontaa voi laittaa helposti sosiaaliseen mediaan." totta vai tarua, miten perustelet vastuksesi?
3. Hyötynä mainitaan "työntekijöiden tekemisten kyylääminen", totta vai tarua, miten perustelet vastauksen.
4. "..sosiaalisessa mediassa voi sosialisoida" totta vai tarua, miten perustelet vastauksen.
5. "Yhteiskunta on melkein riippuvaninen sosialisesta mediasta", totta vai tarua, miten perustelet vastauksen, millaisia seurauksia yhteiskunnalle on, jos yhteisöllistä meidaa ei ole saatavilla.
6. "Jopa sähköpostin lähetys on sosiaalista mediaa", totta vai tarua, miten perustelet vastauksen.
7. "Mitä enemmän työntekijöitä, sitä enemmän tyytyväisyyttä" totta vai tarua, miten perustelet vastauksen.
8. Sosiaalinen media kasvattaa myyntiä - totta vai tarua, miten perustelet vastauksesi.
9. "Kun ihmiset kertovat toisistaan toisilleen, syntyy uusia sosiaalisia kontakteja, joista on jokaiselle varmasti jotain hyötyä" totta vai tarua, perustele vastaus.
10. "Sosiaalisen verkon avulla "puskaradio" liikkuu nopeasti", totta vai tarua perustele vastaus.