1.11.2011

Timo Halonen, Iisalmi: Nettihuijaus


Timo Halonen on omien sanojensa mukaan Iisalmen poliisilaitoksen pollarri, jolla on huumetausta.

Timo kertoo, että poliisilla paineta mennä nuorten pariin sosiaaliseen mediaan. Koska suurin osa asiakkaista pyörii netissä. Asiakkaalla saatta olla, jonkun takana uusia maailmoita, joita ei tavallinen tallaaja löydä, eikä osaa edes kuvitella. Timo korostaa monta kertaa, että itse ei lukeudu tietotekniikan taitajiin. Hän kertoo myös, että poliisilaitoksen tietokoneet ovat tosi tiukkojen palomuurien ja rajoitusten takana. Niin, että tutkinnan kannalta tärkeän videon katselu vaatii pyynnön kolmannelle taholle, joka polttaa videon levylle ja toimittaa levyn tutkivalle poliisille katsottavaksi.

Verkkohuijauksia on tosi paljon, kaikkia ei ilmoiteta poliisille. Tosi paljon ilmoituksia. Osaavien huijaajien jäljet katoavat usein ulkomaalaisiin servereihin. Kun jäljet menevät ulkomaille, tutkinnasta tulee niin aikaa vievää, hankalaa ja kallista, että kovin vähäisten rikosten takia sellaista vaivaa ei nähdä. Itarajan taakse meneviä jälkiä ei seurata. Siellä on omat laita ja omat toimintatavat. Operaattorien kanssa yhteistyö maksaa ja on kallista. Poliisin budjetti pieni ja rajauksia on pakko tehdä.

Timo kertoo, että nettirikosten selvittäminen on kimurantti, paljon lonkeroita, muuttuva maailma, aikaa vievää ja rangastukset ovat pieniä. Poliisi on palkannut teknistä osaajia, joille tehdään tarpeen tullen tutkintopyyntöjä.

Timo ihmettelee, miten ihmisiä aina menee kalastusviestien huijauksiin. Vaikka viestin kieli on onnetonta ja kysytään tietoja, jotka luokitellaan salaisiksi.

Pikku huijausten tutkimiseen poliisin resussit eivät riitä. Törkeät huijaukset = sarjotetut tutkitaan. Sarjoitettu huijaus tarkottaa sitä, että huijaa usammalta henkilöltä pikkusumman. Kiinni jääneille annetaan usein sakkoja ja langetetaan rahallsia korvaussummia.

Huijattavia ikäryhmiä ovat nuoret ja aikuiset. Vanhukset ovat vähemmistönä. Syynä se, että vanhukset eivät nettiä käytä tai käyttävät vain rajoitetusti.

Timo kehottaa meitä olemaan tarkkana ja käyttämään tervettä järkeä. Kun saa tavaran ihan liian halvalla (netistä tai torilta), niin kyseessä on todennäköisesti varastettu tavara. Kun poliisi löytää varastetun tavaran, niin varastettu tavara palautetaan oikealle omistajalle. Ostaja voi yrittää saada huijaajalta kauppahintaa takaisin, mutta useimmiten se jää saamatta.

Timo kertoo, että kun hän tutkii ihan mitä tahansa, hän käyttää nettiä. Netti on kaikissa tapauksissa yksi tiedon lähed. Hän käyttää nettiä kriittisesti. Useimpien huijausten takana on usein vain yksi hlö, harvemmin järjestäytynyttä tai organisoitunutta rikollisuutta. Huijausten yleisin motiivi on se, että tilaisuus tekee varkaan. Esimerkiksi saatetaan myydään olematonta autoa. Kaupattavan auton kuva on otettu kadunvarren autosta.

Timo itse ei käytä Facebookia, mutta on sitä mieltä, että Iisalmen poliisillakin olisi hyvä olla FB profiii. FB:n kautta nettipoliisi voisi keskustella nuorten ja nuorten aikuisten kanssa foorumilla, jolla

Poliisi ei pääse normaalisti lukemaan FBn yksityisviestejä. Erittäin törkeissä rikoksissa oikeus antaa siihen erityisluvan.

Yleisön antamien kysymysten joukossa oli kysymys, mitä mieltä Timo on scambaitingista. Termi oli Timolle ja osalle yleisöä vieras. Uteliaisuuttani lähdin kuitenkin selvittämään asiaa. Olisi ollut mukava, jos kysyjä olisi hieman avannut termiä. Tietotekniikan termitalkoiden sivulla scambaitingista kirjoitetaan näin:

"vastahuijaus
en   scambaiting; scam baiting
määritelmäsähköpostin tai WWW-sivun välityksellä tapahtuvan huijauksen vastustamisen muoto, joka pyrkii kuluttamaan huijareiden aikaa ja resursseja niin paljon kuin mahdollista, jotteivät he ehtisi huijata todellisia kohteita
huomautusVastahuijari vastaa huijausviestiin tekeytyen mahdolliseksi uhriksi.
Lähde: Tietotekniikan termitalkoot, 2006-09-21"
posted from Bloggeroid

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti