Palaveerasimme Connectin välityksellä Teemun kanssa, jotta saisimme Osaamon liikesuunnitelmaamme täsmennettyä ja ideaa kirkastettua. Tässä muistiinpanot palaverista:
*******************
Teemu Pääkkönen: Kainuun ammattiopiston tukipalvelujen mietteitä ja kertomusta verkko-opetuksen tuen järjestämisestä:
Ulkoista hankerahoitusta ei ole tässä kehittämistyössä käytetty. Strategiatyön tuloksena todettiin, että tarvitaan verkko-opetuksen kehittämistyöryhmää. Hankkeissa tehty kaikkea hyvää ja hyödyllistä, mutta lyhyen hakeaikojen yms. syistä käytänteiden leviäminen ei ole ollut riittävän tehokasta talon sisällä.
Verkko-opetuksen koordinoitua kehittämistä on ollut 1,5 vuotta. Kehittämistyöryhmässä projektipäällikkö ja kaksi asistenttiä. Linjauksena oli se, että tavaraa ja laitteita ei juuri hankita. Hankkeiden yms. myötä oli jo olemassa uudet laitteet ja tekniikat. Tukipalvelu keskittyi muutokseen ja sen levittämiseen.
Tukipalvelumallin rakentaminen oli järjestämisen ajatus. Verkkotukipalvelut tekivät tosi tiivistä yhteistyötä teknisen tuen kanssa. Moodle palvelin ja Connect palvelin on ylläpidetty yhdessä teknisen tuen kanssa. Tekninen tuki on ollut kohtalaisen helppo järjestää.
Verkkotiimi on tukipalvelu nimi. Käytännössä se on assarit. Tiimillä on yhteinen sähköpostiosoite ja yhteinen päivystävä puhelin. Puhelimeen ja sähköpostiin vastaa se, kuka ehtii tai ellei kukaan ehdi vastata puheluun, niin soitonsiirto menee päälle.
Tekninen tuki on toiminut hyvin. Moodle ja Connect ovat omia palvelimia. Mitään muitakaan palveluiden käyttämistä ei ole rajattu pois. Melko paljon on älytauluja ja mobiili homma on lisääntymään päin. Metallialalla opettajilla kaikilla iPhone ja työsaleissa on käytössä iPod Touch. Laitteissa opetus videoita ja pdf-ohjeita. Ryhmä saa käyttää näitä laitteita opettajien johdolla miten haluavat. Jonkin verran myös muille opettajille on annettu iPod Touch käyttöön osaksi kameran korvikkeeksi.
Verkko-opetuksen tuki integroidaan muuhun tekniseen tukeen tämän syksyn aikana, kun verkkotiimihanke päättyy.
Pedagogista tukea on vaikeampi järjestää, kuin teknistä tukea. Kun palvelun tilaajan kanssa käydään alustaa teknisesti läpi niin, siinä samalla annetaan pedagogisia vinkkejä, miten sitä voi käyttää verkkopedagogiikan periaatteilla yhteisöllisesti tiedon rakentamista ja keskusteltavaa yhdessä oppimista.
Toimintakulttuurin muutos on kaikkein vaikeinta. Toimintatavat muuttuvat hitaasti. (Muuttuisivatko opiskelijoiden vaatimuksista nopeammin?) Pedagoginen tuen tavoite laajeni nopeasti toimintatavan muutostavoitteeksi. Muodostettiin visiota. Pidettiin aloille seminaaria, tietoiskuja ja tilaisuuksia, joissa puhuttiin alan koulutuksen tulevaisuuden näkymistä ja toimintatapojen muutoksesta, jonne upotettiin verkko-opetus integroituna muihin tavoitteisiin.
Kulmakivi oli: "Miten tukea saa?"
Tietoiskut lanseerattiin alkuun koko oppilaitoksen eri osiin täsmä iskuiksi. Niiden ajatuksena oli kiinnostuksen herättäminen. Iskulausepaperilappuja levitettiin ympäri toimipisteitä, joissa oli lyhyitä mielenkiintoa herättäviä lauseita, provosoiviakin. Seuraavaksi jalkauduttiin ja esitettiin lyhyitä caseja, "mitä on jo tehty?", kertojina esiintyi tavallisia opettajia. Tietoiskuihin tehtiin myös videoita, jossa oli aiheena opettajuuden muutos ja oppiympäristöjen kehittäminen.
Tietoiskut järjestettiin aina muualla kuin atk-luokassa, ettei ihmisille tullut mielikuvaa atk-kurssista. Jaettiin yhteystietoja ja esitteitä palveluista. Tietoiskuilla saatiin verkkotiimi koko taloon tutuksi ja kasvot näkyviin. Tietoisuus siitä, että kehen voi ottaa yhteyttä, kun tulee ongelmia.
Haasteen on edelleen jakamisen kulttuurin levittäminen, koska materiaaleja halutaan omia itselleen tai ollaan ujoja ja vähätellään omaa materiaalia. Opisto on tarjonnut cc lisensointi mahdollisuutta talon sisällä. Todellisuudessa materiaalia jaetaan edelleen vain tuttujen opettajien kanssa.
Yhdessä tekeminen ei ole kovin tavallista, vaikka jotkut alat ovat siinä asiassa tosi pitkällä. Pääasiassa on päästy siihen, että kaikki alat ovat verkossa. Jälkiviisaana tietoiskuissa olisi pitänyt keskittyä vielä enemmän erilaiseen pedagogiikkaan, jossa tullut yhteisöllisyyden edut olisivat tulleet vielä selvemmin ja innostavammin esille.
Budjetissa, laiteiden osuus on mennyt suoraan alojen piikkiin. Opettajat, jotka olivat tietoiskuissa mukana saivat myös pikkuisen työaikaa. Kiinnittäkää huomio siihen, mistä se aika löytyy siihen koulutusaloilla. Jos joku opettaja ottaa jonkun välineen tai uuden menetelmän käyttöön, niin paljonko hänelle annetaan työaikaa käyttöön. Olisi hyvä saada aikaan yhtenäinen linjaus.
Innostuneista opettajista olisi hyvä saada tutoreita, mutta tutorjärjestelmän rakentaminen on tosi hankalaa. Siitä pitää tutoreille jonkin verran maksaa, jotta se lähtisi käyntiin, mutta kulujen organisointi ja jyvitys on hankalaa. Yhtenäinen linjaus siitä, minkä verran tutoreille resursseita annetaan, helpottaisi tutoreiden nimittämistä. Tutorin ei tarvitse olla kovin tekninen henkilö, on parempi, ettei ole. Teknistäitukea on saatavilla muualta. Tutor on innostaja, vertainen omista kokemuksistaan kertomassa.
Keskustelua käytiin siitä, että opiskelijoiden käyttö vieriohjaajana on hyvä. Koska suunniteltuun toteutukseen saadaan välittömästi myös opiskelijan näkökulma ja mielipide. Kainuun opistossa opiskelijoita ei ole käytetty vieriohjaajan.
Opiskelijoita heillä on 4000 henkilöä.
Uusin konkreettinen tuote on Edutori, jossa opiskelijat ja opettajat kohtaavat. Erilaisia laitteita ja tekniikoita esitellään ja testaillaan. Torilta voi lainata läppäreitä, iPadjä jne. SL laitetaan pyörimään Edutorin seinälle, niin tulisi tutummaksi. Torin viralliset avajaiset 14.9.2011.
ISOverstaan tuotantoluokkia on kaksi. Echo on tulossa testiin. ISOverstaan luokassa systeemi on järeä. Echossa päästään kevyemmällä tekniikalla ehkä hiotumpi systeen. Echo on ehkä, jollain tavalla Connectiin yhdistymässä, Connec on tuttu ja sen kautta käyttökynnys voisi olla alempi. Sieltä voi opiskelija tulla hakemaan erilaisia laitteita käyttöönsä esim. iPadeja. Kirjaston tapaan. Laina-aikaa ei ole vielä rajoitettu.
Tekniikka on jätetty tarkoituksella taka-alalle, on keskitytty tekemiseen olemassa olevilla laitteilla ja opettamiseen. Hyvänä koettu se, että tekniikka on integroitu verkkotuen kanssa, sitä kautta on päästy jonkinlaiseen yhteisymmärrykseen, että laitteet voivat olla kirjavia. On tosi tärkeää, että itk tukisi erilaisten laitteiden hankintaa.
Mutta opiskelijat kiikuttavat omia laitteittaan yllättävän vähän opiskelutarkoitukseen, mutta syynä lienee se, että siihen ei ohjata, eikä tunnilla niiden käyttöä tueta vaan enemmänkin rajoitetaan. Koulutuskuntayhtymän tasolla on tehty linjaus, että kaikki käyttää Moodlea. Helpottaa verkolla tuetun opetuksen aloittamista ja ammattiopistolla ollaan vaiheessa, että verkossa ollaan.
Ensimmäisessä jalkautumisvaiheessa keskityttiin esimiehiin ja johtajiin. Tehtiin opas muutosjohtamisesta. Muutosjohtamisen osassa oli verkko-opetus upotettuna opetuksen muutokseen. Oppaan pääosassa oli muutos sinällään. Jollakin alalla aloitettiin verkko-opetuksen muutos, josta poiki koko alan opetusmenetelmien muutos.
Kysymykseen käytetäänkö Facebookia ja Secondlifeä Teemu kertoi, että opot vastailivat kysymyksiin FB:ssä yhteishaun aikaan. SL:ssäkin on oma saari ja sitä voisi kehitellä. Marko Karvonen kulttuurista on SL -ihmisiä. Johtajat eivät vielä blogeja kirjoita. Vaatimuksen on Outlook kalenteria, joten kaikkien puhelimet tukevat niiden käkyttöä.
Tulevaisuuden mietteet:
IT tuen kassa fyysisesti samoissa tiloissa, miten IT tuki lähtee tukemaan Moodlen ja Connectin käyttöä. Millä tavalla järjestetään pedagoginen tuki ja pedagogisen toiminnan kehittäminen? Miten se jatkuu ja kehitys jatkuu?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti